Tekstit

Laki, asetus, määräys, ohje...

Näitähän rakenteiden suunnittelussa riittää. Yleensä suunnittelijalle riittää, että ottaa käteen RILn kirjan ja tekee sen mukaan. Joskus olisi hyvä miettiä asiaa laajemminkin. - Miksi eurokoodia noudatetaan? Voiko Rakentamismääräyksistä poiketa? - KSE:ssä säädetään kyllä sopimusasiakirjojen keskinäinen pätevyysjärjestys. Missä säädetään rakennesuunnittelua ohjaavien asiakirjojen pätevyysjärjestys? Meillä lakeja ja asetuksia, määräyksiä ja ohjeita. Kotimaisen lainsäädännön lisäksi on EU-direktiivejä ja asetuksia sekä EN-standardeja. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132) on eräänlainen rakentamisen "perustuslaki". Kaikki merkittävät rakennesuunnitteluun liittyvät säädökset on annettu MRL:n perusteella. Merkittävimpänä poikkeuksena väestönsuojien suunnittelua ja rakennustuotteita koskeva lainsäädäntö. MRL:n nojalla on annettu mm. seuraavat asetukset (tärkeysjärjestyksessä): Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista (477/2014)Ympärist…

EU-tuomioistuimen päätöksestä

Kuva
Insinöörin ei pitäisi arvostella tuomioistuinten päätöksiä. Arvostelen kuitenkin, mutta pidän näkökulman käytännönläheisenä. EU-tuomioistuin antoi päätöksen jutussa koskien teräsosia, jotka valetaan betoniin eikä päätöksessä ole päätä eikä häntää. Juttu liittyy EN 1090-1:n mukaiseen CE-merkintään. Rakennustuoteasetuksen yhtenä ideana oli, että CEN laatii standardeja komission antamien toimeksiantojen mukaan niin, ettei yhteen käyttötarkoitukseen tarkoitetulle, yhdenlaiselle tuotteelle laadita kuin yksi standardi. Idea oli hajonnut jo aiemmin (vrt. esim. EN 13813 ja EN 1504-2, jossa samoja tuotteita voidaan CE-merkitä joko tasoitteina tai betonipinnan suojausaineina eri AVCP-luokissa), mutta se oli vielä hallittavissa tarpeeksi tarkoilla suunnitelmamäärittelyillä. Nyt tuomioistuin murensi tuon periaatteen lopullisesti antamallaan päätöksellä. Keskeisin asia päätöksessä on se, että päätöksen mukaan kaikki "teräs- tai alumiinikokoonpanot", jotka vaikuttavat rakennuskohteen lu…

Ajatuksia Mäkikyrön ilmavaivaisen betonin raportista

Eilen julkaistu Tapani Mäkikyrön raportti oli aikamoinen sillisalaatti. Seppo Matalan kommentit Rakennuslehdessä sen sijaan olivat osuvia. Mäkikyrö puhuu päärakennesunnittelijasta, jonka pitäisi varmentaa valmisbetonin laadunvalvonta. Ei päärakennesuunnittelijaa ole olemassakaan. On vastaava rakennesuunnittelija, joka on MRL 120c § mukainen vastaava erityissuunnittelija. Kaiken kaikkiaan vaatimus on erikoinen. Suomessa noudatetaan jo nyt eurooppalaista ja kansallista tuotehyväksyntälainsäädäntöä, jonka lähestymistapa on kokonaan toinen: valmistaja vastaa tuotteestaan ja laatua seurataan ja varmennetaan tarvittaessa ulkopuolisten laadunvarmentajan toimesta. Järkevintä olisi laajentaa valmisbetonin laadunvalvonta valuun (mahdollisesti myös jälkihoitoon) saakka. Tosin usko näihin ulkopuolisiin laadunvarmentajiin on juuri tällä hetkellä koetuksella. Vastaavalla rakennesuunnittelijalla on todellisuudessa hyvin pienet mahdollisuudet varmentaa asiat muuten kuin luottamalla saamaansa aineis…

Ajatuksia betonin varmuustasosta

Kuva
Tuomo Poutasen kirjoitus Rakennuslehdessä eurokoodin varmuustasosta ja erityisesti sen herättämä keskustelu on saanut minutkin pohtimaan asiaa. Olisin tietysti voinut osallistua keskusteluun Rakennuslehdessäkin, mutta halusin pohtia asiaa vähän laajemmin. Eurokoodi Eurokoodin näkökulmasta varmuustaso muodostuu kuorma- ja materiaaliosavarmuusluvuista. Kuormien osavarmuusluvut määritellään kaikille materiaaleille samalla tavoin ja materiaaliosavarmuusluvut materiaalikohtaisesti. Teräsrakenteissa materiaaliosavarmuusluku on 1,00...1,25 kun se betonirakenteissa on betonilla 1,35...1,50 ja teräksellä 1,05...1,15. Varmuuslukujen isolle erolle löytynee selitys mm. materiaalien laadunvalvonnasta. Kuormien osavarmuusluvut perustuvat kuormien luonteeseen: tarkemmin määritelty kuorma voidaan ottaa huomioon pienemmällä kertoimella. Asiaa selventää, jos vertaa kuormaluokkien F ja G mukaisten liikennekuormien kerrointa 1,5 ja LiVin liikennekuormien kerrointa 1,35. Betonin omapaino Yleisesti hy…

Pitääkö suunnittelunormin olla helppo vai oikein?

Kuva
Pitääkö suunnittelunormin olla helppo vai oikein? Onko liian monimutkainen suunnittelunormi riski tilaajalle ja ääritapauksessa myös turvallisuudelle? Suunnittelunormit kehittyvät koko ajan. Aluksi Rakentamismääräyskokoelman sivumäärä lisääntyi pikkuhiljaa ja eurokoodeihin siirryttäessä sivumäärät kymmen- tai jopa satakertaistuivat. Jos katsotaan taaksepäin esim. Rakentamismääräyskokoelmaa tai Rakentajain kalenteria, eron huomaa selvästi. Eurokoodeissa on sinänsä yksinkertaisista asioista tehty monimutkaisia monenlaisilla kertoimilla, lisäehdoilla ja tulkittavaksi jäävillä asioilla. Esimerkkinä vaikka lumikuorman määrittely: vuonna 1998 RakMk B1:ssä oli muutama kymmenen lausetta ja kuva, eurokoodissa taas erillinen, monikymmensivuinen standardi, jonka päälle vielä kansallinen liite määräyksineen ja ohjeineen. Vanhan rakentamismääräyskokoelman osien B 1-3 kansi vuodelta 1989 (lähde: Ympäristöministeriön nettisivu): Kumpi sitten on tärkeämpää: se, että suunnittelunormi on helposti …

Riittääkö hallilaki?

Muutama vuosi sitten tuli voimaan nk. "hallilaki" (Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista 300/2015). Se edellyttää hallien omistajilta rakenteiden tarkastamista ja mahdollisten virheiden korjaamista. Lain taustalla olivat lukuisat onnettomuustutkimuskeskuksen suositukset (B1/2010Y, D1/2011Y, Y2012-02) sortumatutkimusten jälkeen. Lain keskeinen sisältö on, että sellaiset hallit, jotka eivät ole rakennusvaiheessa kuuluneet erityismenettelyn tai ulkopuolisen tarkastuksen piiriin, tulee tarkastaa. Tehdyistä tarkastuksista ei kuitenkaan kerrota viranomaisille kuin siinä tapauksessa, jos havaitaan "rakennuksessa tai sen keskeisissä kantavissa rakenteissa vika tai puute, josta aiheutuu välittömän vaaran henkilöturvallisuudelle". Hallien ongelmat ovat yleensä suunnittelun tai toteutuksen virheitä. Joskus ne johtuvat myös virheellisestä käytöstä. Tuoteosakauppa hankintamenettelynä aiheuttaa ongelmia. Suunnitteluvirheet johtuvat ylee…

Oman elämänsä rakennusterveysasiantuntija

Kun toimittaja kirjoittaa aivoleikkauksista, hän haastattelee aivokirurgia, ehkä myös potilasta. Kun toimittaja kirjoittaa sisäilmaongelmista, hän haastattelee ympäristöyliherkkää ihmistä. Tekeekö kärsimys ihmisestä asiantuntijan? Suomessa on henkilösertifiointijärjestelmä "rakennusterveysasiantuntijalle". Pätevyyden saaminen ei ole helppoa: pitää opiskella, tehdä harjoitustöitä ja läpäistä tentti. Lisäksi pitää olla referenssejä oikeista kohteista. Pelkkä kärsimys ei tee kenestäkään asiantuntijaa. On toki mahdollista, että on päteviä ammattilaisia, jotka eivät ole syystä tai toisesta pätevyyttä hakeneet. Sekin on mahdollista, että joku pätevyyden saanut ei olekaan subjektiivinen arvioissaan. Se ei silti anna toimittajalle syytä sivuuttaa pätevyyden arviointia kokonaan ja käsitellä näitä "poppamiehiä" asiantuntijoina. Pätevyyden arviointi on tehty asiantuntijoiden toimesta valmiiksi ja pätevyyden tarkastaminen on helppoa. Sisäilmaongelmat ja niiden syyt ovat monim…

Onko rakentaminen pelkkää putkiremonttia ja sisäilmaongelmaa?

Kuva
Lehtiä seuraamalla voisi luulla, että rakentaminen on pelkkää putkiremonttia ja sisäilmaongelmaa. Joskus myös aikatauluongelmat ja kustannusylitykset ylittävät uutiskynnyksen. Mutta rakentaminen on paljon muutakin. Kaikille meille sen merkitys on eri, mutta joka tapauksessa paljon laajempi kuin julkisuudessa pyörivät aiheet. Joskus vuosikymmeniä sitten rakentaminen merkitsi minulle aikaisia kesäaamuja työmaalla kun maassa oli vielä kastetta, betoniauton odotusta, märän muottilaudan tuoksua, jännitystä kun auto viimein tuli, ihanaa kotiinpaluuta työpäivän jälkeen kun kaunista kesäpäivää oli vielä melkein puolet jäljellä... Yleensä sisäilmaongelmista puhuminen johtaa keskusteluun rakentamisen laadusta ja putkiremonttijututkin päättyy monesti siihen, ettei kaikki mennytkään ihan niin kuin piti. Mutta miten ne voisivatkaan päättyä hyvin, jos on ensin valittu halvin suunnittelija ja sitten halvin urakoitsija. Siihen kun lisää vielä kokemattoman isännöitsijän rakennuttajana, niin tuskin l…

Onko tietomallintaminen suunnittelua?

Kuva
Mitä rakenteiden suunnittelu tarkoittaa? Onko BIM vienyt ajatukset sivuraiteelle? Asiakkaalle suunnittelu tarkoittaa usein samaa kuin tietomallin tekeminen. 3D-malli on se, mitä tilaaja haluaa nähdä. Harva tilaaja jaksaa keskittyä siihen mitä tietomallin taustalla on. Tiedän tapauksen, jossa tilaaja ei edes uskonut, että rakenneosa on suunniteltu, koska se ei näkynyt mallissa. Uskomus siitä, että mallinnettu tarkoittaa hyvin suunniteltua, elää vahvana. Mitä suunnittelu sitten on? Pohdin miten voisin kuvata tietomallin roolia suunnittelussa. Piirsin sen kaavion muotoon:
Konstruktöörin näkökulmasta näyttää siltä, että alalle hakeutuu paljon insinöörejä, joilla suunnittelu tarkoittaa Teklalla mallintamista. Todellisuudessa Tekla on työkalu suunnitelman visualisoimiseksi. Kokenut projektipäällikkö totesi, että Tekla on vain työkalu muiden joukossa. Eräs vastavalmistunut insinööri tokaisi minulle kerran: "Ei insinööri laske, diplomi-insinööri laskee". Näin ajattelevat monet nu…

Ajatuksia lävistyskestävyyden ylärajasta, eurokoodista ja ETA:sta

Eurokoodit ja EU:n rakennustuoteasetus on periaatteessa keskenään ristiriidattomia ja ETA-hyväksyntä aina vapaaehtoinen. Lävistysraudoituksen osalta tilanne ei ole ihan näin selkeä. Betonieurokoodissa (EN 1992-1-1+A1+AC) kappaleessa 6.4 määritellään, miten laatan lävistyskestävyys lasketaan leikkausraudoittomana ja leikkausraudoitettuna. Lisäksi annetaan kaksi toisistaan erillistä ylärajaa leikkausraudoitetun laatan lävistyskestävyydelle. Kohdassa 6.4.5(5) sanotaan kuitenkin: "Kun leikkausvahvistuksena käytetään tarkoitukseen kehitettyjä erityistuotteita, määritetään VRd,cs kokeellisesti asianomaisen eurooppalaisen teknisen hyväksynnän mukaisesti." VRd,cs on siis leikkausraudoitetun laatan lävistyskestävyys. Tähän asti homma on aika selvää. Suomen kansallinen liite muuttaa hiukan molempien kestävyyksien ja toisen ylärajan arvoa, mutta edelleen on vain kaksi tapaa: eurokoodin tapa ja eurokoodin tapa Suomen kansallisen liitteen mukaisin muutoksin. Suomessa "Ympäristömin…

Rakennustuoteasetus - Uusi kurkkudirektiivikö?

Kuva
EU:hun liittymisen jälkeen naureskeltiin "kurkku-direktiiville" (oikeasti asetus), joka "kielsi" liian käyrät kurkut. Rakennustuoteasetuksessa on paljon absurdimpia piirteitä. Direktiivi ja asetus Rakennustuotedirektiivi annettiin jo vuonna 1989 ja vuonna 2011 annettiin rakennustuoteasetus, joka astui voimaan 2013 ja kumosi direktiivin. Direktiivin ongelmana oli, että se ei ollut osa kansallista lainsäädäntöä automaattisesti vaan se piti ottaa erikseen osaksi jokaisen maan lainsäädäntöä. Kaikki maat eivät ottaneet direktiiviä omakseen (esim. Suomi). Asetus on osa velvoittavaa lainsäädäntöä jokaisessa maassa ilman eri toimenpiteitä. Direktiivissä ja asetuksessa on joitakin eroja, muttei mitään merkittävää niiden asioiden osalta, joita tässä käsittelen. Asetuksen keskeinen sisältö on seuraava: CE-merkintä ja siihen liittyvä suoritustasoilmoitus kertovat tuotteen ominaisuudet samalla tavalla ja samalla tavoin määriteltynä kaikille samaan käyttötarkoitukseen tarkoite…

Eurokoodin mukainen lävistysmitoitus

Kuva
Uusi Rakentamismääräyskokoelma päivittää samalla betonieurokoodin (EN 1992-1-1) kansallisen liitteen. Lävistysmitoitus muuttuu nyt eurokoodin mukaiseksi. Mikä lävistysmitoituksessa muuttuu? Periaatteellinen muutos laskennan kannalta on, että kun aiemmin verrattiin lävistävää voimaa laatan kestävyyteen, eurokoodissa verrataan lävistävän voiman aiheuttamaa leikkausjännitystä laatan kestävyyteen. Muutos on periaatteessa pieni, mutta aiheuttaa hiukan ylimääräistä vaivaa vertailulaskelmissa. Rakentamismääräyskokoelmassa eurokoodin parametria CRd,c on muokattu. CRd,c on eurokoodissa ainoastaan betonin materiaaliosavarmuusluvun (&#947c) funktio. Rakentamismääräyskokoelmassa CRd,c määritellään &#947c:n, laatan tehollisen paksuuden (d) ja pilarin sivumitan (D) funktiona. Tällä on tavoiteltu vanhan RakMk B4:n aikaista varmuustasoa. Koko varmuustaso-kysymys on tässä mielenkiintoinen. Nythän betonieurokoodin kansallinen liite on vain ohjeellinen ja eurokoodin käyttö ilman kansallista…

Betoni tuotehyväksynnän näkökulmasta

Tuotehyväksynnän kannalta valmisbetoni on hankala tuote. Pitäisikö varmennustodistuksen arviointiperusteita tarkentaa? Monet betonin ainesosat (sementit, masuunikuona, lentotuhka) kuuluvat AVCP-luokkaan 1+, joka tarkoittaa että tuotannossa niistä otetaan jatkuvasti pistokoenäytteitä, joiden ominaisuudet tarkastetaan. Yhtä tarkkaa laadunvalvontaa ei Suomessa taida olla kuin betoniteräksille. Betonikiviainekset ja betonin lisäaineet kuuluvat luokkaan 2+. Se tarkoittaa, että valmistaja alkutestaa tuotteet ja tarkkailee laatua ilmoitetun laitoksen valvonnassa. Valmisbetonin osalta toiminta ei ole ihan näin tarkkaa. Valmisbetonille ei ole yhdenmukaistettua standardia, joten sitä ei voi CE-merkitä. Suomessa valmisbetonin kelpoisuus osoitetaan varmennustodistuksella, jonka arviointiperusteet hyväksyy ympäristöministeriö. Tätä tekstiä valmistellessani, yritin lukea noita arviointiperusteita. Tekstissä vilisee viittauksia standardiin "SFS-EN 206 Betoni. Määrittely, ominaisuudet, valmistu…

Sotku nimeltä "EN 1090-1"

Helsingin hallinto-oikeus on antanut tänään välipäätöksen rakennustuoteasetusta ja EN 1090-1:n soveltamista koskevassa jutussa. Välipäätöksessä pyydetään ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimelta. Jutussa oli kyse siitä, että toiminnanharjoittaja oli CE-merkinnyt tuotteita EN 1090-1:n perusteella, jotka markkinavalvontaviranomaisen tulkinnan mukaan eivät kuuluneet ko. standardin soveltamisalaan. Loppujen lopuksi jutussa oli siis kyse siitä, että yhden yhdenmukaistetun (harmonisoidun) standardin soveltamisala on epäselvä. Ennakkoratkaisua pyytäessään hallinto-oikeuskin nostaa kätensä pystyyn vaikean tulkinnan äärellä. Toiminnanharjoittaja (tuotteiden valmistaja) joutuu epäselvyyden takia pahaan välikäteen. Noudattaako Suomen markkinavalvontaviranomaisen ohjetta olla CE-merkitsemättä tuotteet vai Ruotsissa sovellettavaa ohjetta, että CE-merkintä on pakollista näille tuotteille. Suomenkin markkinoilla pyörii vastaavia keskieurooppalaisia tuotteita, jotka on CE-merkitty virheellisesti. Sekin…

Betonin lujuuden määrityksestä

Viime aikoina on keskusteltu julkisuudessa betonin lujuuden alituksista. Ongelman voi jakaa kahteen osaan: betonin lujuuden alitukseen ja lujuuden mittaukseen. Tähän varsinaiseen ongelmaan eli lujuuden alitukseen on Rakennuslehden Seppo Mölsä tarttunut hienosti artikkelillaan. Siinä jää mietittymään liian suuri raekoko, nousunopeus pumpattaessa ja kuljetuksen vaikutus puhumattakaan seosaineista. Itse olen pohtinut tätä betonin lujuuden mittaus- ja laadunvalvontaongelmaa jo pitkään. Riittääkö laadunvalvonnaksi satunnaiset näytteet tehtaalla? Onko tehdastuotanto niin hyvin hallittua, että sille mitä betonille valmistuksen jälkeen tapahtuu, ei tarvitse antaa mitään arvoa? Pitäisikö siirtyä takaisin järjestelmään, jossa jokaisesta kuormasta valetaan koelieriöt työmaalla ja säilytetään niitä samoissa olosuhteissa kuin valettua betoniakin. Tai pitäisikö massan ilmamäärä mitata vaikka epävirallisemminkin työmaalla ja lähettää auto takaisin jos ilmamäärä on liian iso. Julkisuudessa on myös…